Lomaraha

Lomaraha maksetaan työntekijälle, mikäli siitä on erikseen sovittu. Työnantajan ei ole pakko maksaa työntekijälle lomarahaa. Lomaraha ja lomakorvaus eivät tarkoita samaa asiaa. Kun lomakorvauksen maksaminen perustuu vuosilomalakiin, ei lomarahan maksaminen perustu siihen vaan työehtosopimukseen, työpaikan käytäntöön tai työsopimukseen. Kun työsuhdetta solmitaan on hyvä samalla keskustella lomarahasta, sillä kun siitä on kerran työnantajan kanssa suullisesti tai kirjallisesti sovittu, ei työnantaja voi lopettaa sen maksamista.

lomaraha

Pääsääntöisesti lomarahan suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta ja siitä ei tarvitse maksaa lomakorvauksista. Yleensä lomarahaa maksetaan yhdessä palkanmaksun kanssa, kun työntekijän lomaltapaluupäivältä olisi maksettu palkka, jos hän olisi palannut töihin. Lomaraha voidaan maksaa myös vuosilomapalkan kanssa yhdessä.

Lomarahaa ei kuitenkaan välttämättä voi vaihtaa vapaapäiviin. Työnantajan ei ole pakko suostua tähän ja edes kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi, kuten esimerkiksi terveyspalvelujen työehtosopimuksessa. Jos kuitenkin saadaan mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi, ei kannata vaihtaa sitä niin että lomia osuu lauantai päiville. Tähän on yksinkertainen syy, ei ole järkeä vaihtaa rahakorvausta vapaapäivään, joka ei muutenkaan olisi työntekijälle työpäivä.

Jatka lukemista wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomaraha

Jotta lomarahaa ei sekoitettaisi lomakorvaukseen, on hyvä muistaa lomarahasta että sitä maksetaan työntekijälle vain jos tästä on erikseen sovittu. Työnantajan ei ole mikään pakko suostua maksamaan rahaa ja tästä olisikin hyvä sopia suullisesti tai kirjallisesti työsopimuksen teon yhteydessä. Tämän jälkeen työnantaja ei enää voi lopettaa työntekijälle lomarahan maksamista. Lomarahan suuruus on pääsääntöisesti 50 prosenttia vuosilomapalkasta ja lomarahan summasta ei tarvitse maksaa lomakorvausta. Jos työnantaja antaa mahdollisuuden vaihtaa lomarahaa vapaapäiviin, kannattaa olla tarkkana ettei käytä rahakorvausta esimerkiksi lauantaivapaaseen, mikäli se olisi työntekijälle muutenkin työstä vapaa päivä. Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin erikseen mainittu ettei lomarahaa voi vaihtaa vapaapäiviin, kuten esimerkiksi terveyspalvelujen työehtosopimuksessa.

Enemmän tietoa ja vastauksia näillä sivuilla http://lomaraha.com/

Lomakorvaus

Työntekijälle maksettavan lomakorvauksen määrä riippuu siitä, kuinka kauan työntekijä on yrityksessä työskennellyt. Työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälleen lomakorvausta, mikä työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa ja hänellä on oikeus vapaaseen. Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuosi on aikavälillä 1.4-31.3. Mikäli työntekijä on tämän ajan sisällä ollut töissä alle vuoden, on hänen vuosilomakorvauksensa 9 prosenttia. Mikäli työntekijä on kuitenkin ehtinyt olla yrityksessä tämän vuoden umpeutuessa töissä yli vuoden, on hänen vuosilomakorvauksensa 11,5 prosenttia. Vuosilomakorvausta maksetaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuiksi erääntyneistä palkoista, ei kuitenkaan sisältäen ylityökorvausten korotusosia.

lomakorvaus

Vuonna 2013 lomakorvaus muuttui. Jos työsuhde muuttui osa-aikaisesta kokoaikaiseksi tai päinvastoin, täytyy pitämättä jäänyt loma korvata joko prosenttikorvauksella tai työajan suhteessa, riippuen tietenkin muutoksen tapahtumisesta. Työajan muuttuessa kesken lomanmääräytymisvuotta maksetaan joko 9% tai 11,5% korvaus. Jos työajan muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä, korvaus tulee ansaitun työajan suhteessa. Tämä koskee 1.4.2013 lukien ansaittuja ja niiden perusteella korvattavia lomia.

Lue lisää täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomaraha

Lomakorvauksen maksu täytyy suorittaa viimeistään kun lomakausi päättyy. Mikäli työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaiseen vapaaseen, lomakorvaus ja vuosilomapalkka täytyy maksaa ennen kuin vapaat alkavat.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle tulee maksaa vuosiloman sijasta lomakorvaus ajalta jolta hän ei ole ehtinyt pitää vuosilomaa tai saanut lomakorvausta. Työntekijän ei siis tarvitse pitää vuosilomaa, vaan hänelle täytyy korvata ansaittu vuosiloma rahana.

Työsuhteen laadun muuttuessa osa-aikaisesta kokoaikaiseksi tai tapahtuessa päinvastoin, pitämättä jääneet lomat täytyy korvata joko prosentuaalisesti tai työajan suhteessa, tietenkin riippuen muutoksen tapahtumista. Jos työaika muuttuu kesken lomanmääräytymisvuoden, maksetaan 9 tai 11,5 prosentin korvaus. Mikäli muutos tulee vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä, korvaus tulee ansaitun työajan suhteessa.

Lomakorvauksen määrä riippuu siis siitä kuinka kauan henkilö on yrityksen palveluksessa työskennellyt. Sen määrä on joko 9 tai 1,5 prosenttia. Lomanmääräytymisvuoden aikaväli on 1.4-31.3 ja mikäli tämän ajan sisällä työntekijä on ehtinyt olla alle vuoden töissä on lomakorvaus 9,5%, jos täyttyneeksi tulee yli vuosi, on lomakorvaus 11,5%. Vuosilomakorvausta maksetaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuiksi erääntyneistä palkoista, ei kuitenkaan sisältäen ylityökorvausten korotusosia.

Jatka lukemista täällä http://www.lomakorvaus.com

Vuosilomalaki

Vuosilomalailla tarkoitetaan lomaa, joka kertyy jokaiselle työsuhteessa olevalle suomalaiselle. Vuosilomalain mukaan vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuoden mukaan. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4-31.3. Jos lomanmääräytymisvuoden umpeutuessa työntekijän työsuhde on kestänyt alle vuoden, on jokaista työssäolokuukautta kohden kertynyt 2 vapaapäivää. Mikäli työsuhde on kestänyt yli vuoden, on vapaapäiviä kertynyt 2,5 kappaletta jokaista työssä ollutta kuukautta kohden. Täysi lomanmääräytymiskuukausi sisältää vähintään 35 työtuntia.

Vuosiloman pitämiselle on ehtoja. Kesälomakausi on ajalla 2.5-30.9. Tämän ajan sisällä on vuosilomalain mukaan pidettävä 24 arkipäivää lomasta, mikäli kaikki lomapäivät eivät kulu tänä aikana, voi loput lomapäivistä pitää talvilomana. Jos työnantajalle käy, työntekijä voi säästää 18 päivää ylittävät lomapäivät myöhempään ajankohtaan, lomapäiviksi lasketaan myös lauantait.

vuosilomalaki

Työntekijän kesälomakausi on 2.5-30.9 ja talvilomakausi on 1.10-30.4 välisenä aikana. Vuosiloma tulee pitää työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi erikseen loman pitämisestä. Mikäli työntekijä käyttää vuosilomalain mukaista oikeutta vapaaseen, lomakorvaus täytyy maksaa vuosilomapalkan mukaan eli tässä tapauksessa ennen kuin vapaat alkavat. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden kuluessa 1.4-31.3 ajalla, on korvaus 9% ja mikäli työsuhde on kestänyt yli vuoden on korvaus 11,5%.

Jatka wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosiloma

1.5.2013 vuosilomalaki muuttui. 1.5.2013 lukien jos työsuhde muuttui osa-aikaisesta kokoaikaiseksi tai päinvastoin, täytyy pitämättä jäänyt loma korvata joko prosenttikorvauksella tai työajan suhteessa, riippuen tietenkin muutoksen tapahtumisesta. Työajan muuttuessa kesken lomanmääräytymisvuotta maksetaan joko 9% tai 11,5% korvaus. Jos työajan muutos tapahtuu vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä, korvaus tulee ansaitun työajan suhteessa. Tämä koskee 1.4.2013 lukien ansaittuja ja niiden perusteella korvattavia lomia.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on alle vuoden mittainen, kun lomanmääräytymisvuosi loppuu, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisena myös tilanteissa joissa on tehty useita peräkkäisiä keskeytymättömiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.

Enemmän tietoa tällä sivulla http://vuosilomalaki.com

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on mahdollisuus vakituisessa työsuhteessa oleville henkilöille. Käytännössä se tarkoittaa määräaikaista vapaata normaalista työstä, josta on kertynyt tarpeeksi pitkä työhistoria. Vuorotteluvapaan historia Suomessa ei ole vielä kovin pitkä. Ensimmäiset kokeilut suoritettiin vasta vuonna 1996 ja vakinaiseksi se on päätynyt vasta vuonna 2003.

Vuorotteluvapaa mahdollistaa työvoimatoimiston kirjoilla olevan työttömäksi rekisteröityneen työllistämisen korvaavaksi henkilöksi vuorotteluvapaalle. Työnantajalle tämä on erinomainen tilaisuus tutustua uuteen potentiaaliseen työntekijään. Vuorotteluvapaalle jäävän tilalle etsitään siis korvaaja, joka useimmiten tulee toimimaan samoissa tehtävissä kuin vuorotteluvapaalle jäänyt.

vuorotteluvapaa

Päätarkoitus vuorotteluvapaalla on edistää työntekijän jaksamista. Kun työura on ollut pitkä, voi tauko välillä tulla tarpeeseen. Kun työntekijä on jäänyt vuorotteluvapaalle, on hänellä mahdollisuus ja oikeus palata vapaalta samaan rooliin missä hän oli ennen vapaalle lähtemistä tai vastaavaan rooliin. Vuorotteluvapaan aikana työntekijä voi tehdä mitä itse haluaa, esimerkiksi matkustella ja pitää lomaa. Myös opiskelu on vaihtoehto, eikä opiskelunkaan aikana menetetä vuorottelukorvausta. Ainoa rajoitus on että palkallista työtä ei vuorotteluvapaan aikana saa tehdä, tämä johtaa siihen että vuorotteluvapaa puretaan.

Jatka lukemista wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa vaikuttaa vuosilomaan, sitä ei kerry vuorotteluvapaan ajalta. Kuitenkin vuorotteluvapaa on lomailua, joten se ei välttämättä ole niin merkittävä asia. Eläkettä sen sijaan vuorotteluvapaalla kertyy, kuitenkin vähemmän kuin normaalisti.

Vuorotteluvapaa tarjoaa siis mahdollisuuksia niin työntekijälle kuin työnantajalle. Työntekijälle se tarjoaa tauon normaalista työrytmistä ja mahdollisuuden esimerkiksi matkusteluun tai opiskeluun, tai ihan vain lomailuun. Ainoana rajoituksena vuorotteluvapaalla on että palkkatyötä ei saa tehdä. Työnantajalle se tarjoaa mahdollisuuden palkata vuorotteluvapaan sijaiseksi uuden potentiaalisen työntekijän työvoimatoimiston listalta. Vuorotteluvapaalle lähtevällä työntekijällä on kuitenkin tulevaisuus turvattu, sillä hänellä on oikeus palata aikaisemmin tekemäänsä työhön yritykseen tai vastaavanlaisiin tehtäviin.  Vuorotteluvapaan saamiseksi työhistoriaa on jo täytynyt kerätä useammilta vuosilta.

Lisää tietoa täällä http://www.vuorotteluvapaa.com

Isyysloma

Kun lapsi syntyy on mahdollista ottaa isyysvapaata. Isyysloma on Kelan tukemaa aikaa ja on määritelty kauanko se saa maksimissaan kestää. Isyysloma sisältää myös rajoituksia työnteossa sekä opiskelussa. Isyysloma on mahdollista aloittaa sen jälkeen kun lapsi syntyy ja se on mahdollista pitää siihen asti kunnes lapsi on kaksi vuotias.

Isyysloman maksimi pituus on 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa. Arkipäiviksi lasketaan myös lauantait eli viikossa on isyyslomalla kuusi arkipäivää. Isyysloman ajaksi on mahdollista hakea Kelalta isyysrahaa, jota voi kuitenkin saada kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

isyysloma

Koko 54 arkipäivää isyyslomasta ei ole pakko käyttää, mikäli isä ei sitä halua. Isyysvapaan rajoituksiin kuuluu, että sitä voi pitää maksimissaan 18 arkipäivää samaan aikaan lapsen syntymän jälkeen kun äidille maksetaan äitiys- tai vanhempainrahaa. Isä ja äiti voivat siis pitää huolta yhdessä lapsesta enintään 18 arkipäivän ajan niin että kummallekin maksetaan tukea. Isän vapaita ei kuitenkaan voi siirtää äitiysvapaisiin.

Isyysloma on mahdollista jakaa osiin. Maksimissaan 18 arkipäivää on mahdollista jakaa enintään neljään jaksoon ja vanhempainrahakauden jälkeiset isyyslomat on mahdollista jakaa maksimissaan kahteen jaksoon. Isyyslomaan lasketaan myös lauantait. Jos isä on vapaalla maanantaista perjantaihin, kuluu vapaita vain 5 päivää, jos vapaalla ollaan maanantaista maanantaihin päiviä kuluu seitsemän, koska välissä oleva lauantai lasketaan mukaan.

Jatka lukemista wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Isyysvapaa

Isyysvapaan pitämisestä on hyvä sopia työnantajan kanssa ja ilmoittaa siitä hänelle kaksi kuukautta ennen vapaiden alkua. Jos isyysloman pituus on enintään 12 arkipäivää, riittää kuukausi etukäteen ilmoitus työnantajalle.

Isyysvapaan voi aloittaa heti lapsen syntymän jälkeen. Äidillä ja isällä on mahdollisuus hoitaa lasta yhdessä 18 arkipäivää, niin että myös isälle maksetaan Kelan korvausta äidille maksettavan äitiys- tai vanhempainrahan lisäksi. Isyysloman ajankohtaa ei ole määritelty muuten kuin että se täytyy pitää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysloman aikana työnteko ei ole sallittua, muuten kuin sunnuntaisin, sillä sunnuntaita ei lasketa arkipäiväksi eikä siltä päivältä makseta isyyspäivärahaa.

Lue lisää enemmän täältä http://isyysloma.fi/

Tietoa eduista ja korvauksista

Käydään tässä ensimmäisessä artikkelissa läpi mistä kaikesta aiomme tällä sivustolla puhua. Kuten sivuston nimi ja otsikko viittaa niin pyritämme auttamaan ihmisiä eri asioiden parissa, jotka liittyvät etujen ja korvausten hyödyntämiseen ja hakemiseen. Käymme läpi nyt ne osa-alueet, joista tarkemmin aiomme kertoa. Käydään ne yksitellen läpi.

Haluamme tarjota sinulle mahdollisimman käytännön lähteistä tietoa. Tiedostamme, että emme pysty tätä aina tekemään, joten haluamme silloin ohjata sinut eteenpäin paremman lähteen pariin. Sen takia löydät seuraavanlaisia viitteitä sivustoltamme usein. Enemmän tästä aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomaraha.

Muistathan, että voit siltikin esittää meille tarkentavia kysymyksiä mistä tahansa aiheesta, mistä haluat tietää lisää. Tämä onnistuu helposti parillakin eri tavalla. Helpoin tapa on tehdä se jättämällä kommentti sen tietyn artikkelin perään, mistä haluaisit tietää lisää. Toinen tapa on lähetää meille sähköposti. Kommentti on kuitenkin parempi vaihtoehto. Pyrimme löytämään sinulle selkeät ja tarkat vastaukset jokaiseen kommenttiin, yritämme tehdä tämän aina mahdollisimman nopeasti.

Aiheemme käsittelevät aiheita, jotka liittyvät usein työntekijän etuihin ja korvauksiin. Näitä ovat esimerkiksi asiat, jotka liittyvä vuorotteluvapaaseen, isyyslomaan, lomarahoihin tai lomakorvauksiin. Muitakin aiheita on toki ja kerromme niistäkin. Yritämme tarjota jokaisesta aiheesta mahdollisimman selkeän ja kattavan artikkelin, jotta löytäisit tietystä aiheesta riittävän tarkkaa tietoa, jonka voit viedä käytäntöön.

Jos sinulla on jokin aihe, mistä haluaisit, että kirjoitamme niin voit lähettää meille ehdotuksia. Otamme niitä mielellämme vastaan.

rahaa